Suomensukuiset kansat, kielet ja kulttuurit Suomen naapurimaissa
Katso, missä näitä kieliä puhutaan!
Suomi Norjassa, Ruotsissa ja Venäjällä • Kveenin kieli Norjassa
Meänkieli Ruotsissa
Karjala ja vepsä Venäjällä
Lue, missä näitä kieliä puhutaan!
 
Lytt til innledningen suomeksi norsk
   
Tukkipojat on Mikael Niemen kirjoittama näytelmä. Niemi tunnetaan parhaiten Populærmusiikk från Vittula -romaanistaan. Tukkipojat-näytelmän tekstit ovat ruotsiksi, laulut sekä ruotsiksi että meänkielellä. Pajala-ensi-illan jälkeen ryhmä lähti Itä-Ruijaan, missä oli sekä koulu- että iltaesityksiä. 28.10. 2012 oli esitys Raisssa, missä Bente Imerslund seurasi jännittävää teatteritapahtumaa.

Tukkipojista
Näytelmä käsittelee arkaa aihetta. Voiko Tornionlaakson machomiesmallia muuttaa?  Markus Forsberg ja Daniel Sandström näyttelevät tornionlaaksopoikia Adamia ja Nicolaita. Nicolai on lähtenyt Tukholmaan, missä hän elää vapaata elämää. Adam on sulautunut tapettiin ja on tullut samanlaiseksi kuin muut, tai ehkä ei? Pojat tapaavat ja suunnittelevat esiintymistä Karl Oven ja Monican häissä. Karl-Ove oli koulun pahin kiusaaja. Onko kosto suloinen?

Machomiesmalli tuntuu tutulta. Tornionlaakson pikkupaikkojen sukupuoliroolit eivät välttämättä paljon poikkea vastaavista rooleista norjalaisilla paikkakunnilla.

Rohkea Nicolai antaa varovaiselle Adamille vinkkejä siitä, mitä hän itse Tukholmassa uskalsi tehdä. Queer-show, Tukholmassa okei, mutta voiko semmoista harrastaa Tornionlaaksosssa? Siellä machomies malli on hyvin vahva. Kuna nyt haluaisi olla knapsu?

Katso filmejä:

 
   
 
   
 
   
 

 

Daniel Sandström kertoo Tukkipojista

 

Mona Mörtlund:
Markus kiittää teatteria ette
hään oon jäljelä Tornionlaaksossa
 
svenska

Markus Forsberg

- Aivan selvästi saatan kiittää Tornionlaakson teatteria ette olen jäljelä Pajalassa. Ilman heän toimintaa olisin siirtyny aikosia sitten.

Näin sannoo Markus Forsberg, yks monesta nuoresta Pajalassa joka oon kiinostunnu teatterista.

- Justhiins nyt työskentelen Hata mig bara du älskar mig (Vihhaa minua ko sie vain rakastat minua)-näytelmän kans. Pajalan pojat Daniel Sandström ja Daniel Swenn oon kirjottanheet maanyksen. Soon nuorisonäytelmä joka käsittelee itenttiteettikysymyksiä, kuka sitä oon perheen ja ystävitten kesken. Soon yleisinhimilisiä kysymyksiä. Mie pellaan Larrya joka oon alkkuholisti. Soon karaktääri joka keventää ilmapiiriä näytelmässä, vaikka soon surulinen karaktääriki.

Foto: Kjell Kangas

Leikki houkutteli

Teatterikiinostus heräsi Markuksessa jo keskiastheela. Opettaja Hugo Rantatalo perusti teatteriryhmän oppilhaitten kansa. Sen jälkhiin Markus sai kontaktia teatterijohtajan Bror Astermon kansa joka viekotteli häntä olehmaan myötä Tornionlaakson teatterin Bakom kulisserna (Kylissitten takana)-projektissa, jossa nuoret johtajitten kansa yhen viikonlopun aikana panevat pysthöön näytelmän.

- Ko olin kaheksassa luokassa olin myötä Margit Pian Tornberg Hjelmin näytelmässä En vintersaga (Talvisatu). Mie olin Talvikuningas. Yli 1000 ihmistä näit näytelmän, joka näytethiin Tornionväylän jäälä. Oli kauhean hauska olla myötä siinä näytelmässä. Soli leikki joka ensin houkutteli Markusta teatterhiin. Ja sitten huomaavaisuus, ette sitä näkkyy. Nyt hään sannoo ette hään oon menny takashiin leikhiin.

- Ja sitten yhtheenkuuluvuus, ette tehhään jotaki yhessä. Soon niinku ette olla myötä urheilujoukkuessa. Freistathaan saavuttaa yhtheisen tavotheen.

Alusta näytteleminen oli tärkein Markukselle, mutta nyt maanyksen kirjottaminen kiinostaa enniiten. Hään oon kirjottanu maanyksiä sekä Kaggen ja Bengt-Ola-muusikoista ette koulunäytelmän Vi kan, vi vill, vi tvrs (Ossaama, halvama, tohima)

- Se soon Tornionlaakson teatterin voima, ette saapii pruuvata kaikkia. ToTe oon rohki kulttuurisesti kasvattanu ja kouluttanu minua. Oon välistä vähän kiusa ette nyt oon tulossa liian profsiseki. Ette net jokka oon uusia alala saavat maholisuuen merkittee niin paljon.

Tänä päivänä teatteri oon niin ittestä selvää täälä. Laestadialais-nuoretki käyvät teatterissa! Ja ko met esitimmä Mikael Niemen näytelmän Pajalan tielakosta, niin oli enämpi miehiä ko vaimoja lavala. Ei se ennää ole mikhään este ette sitä oon poika! Ja sitten kaikenikäset oon myötä nyt.

- Mie uskon kans ette ko teatteri oon nyt asettunnu tänne niin kiinostus muihin taitemuotoihiin oon lissäintynny, esimerkiksi musiikhiin, tanshiin ja kirjottamisheen. Teatterista oon tullu veturi ihmisille jokka oon kultturista kiinostunheita.

Markus sannoo ette hään oon nähny monta kertaa ette Tornionlaakson teatterin toiminta kans oon merkiny paljon monen ihmisen itteluottamukselle. Kunka ihmiset oon saahneet voimaa ja tohtinheet alkaa laittamhaan ittele paikkaa.

Tärkeä kielele

- Ja sitten teatteri oon tietenki merkiny paljon kielele. Ei sillä piiain ole ollu ratkaiseva merkitys, niin moni muu asiaki vaikuttaa, mutta ette ihmiset kuulevat kieltä lavalta merkittee paljon. Se nostaa kielen staatyksen. Tänä päivänä ei ole ennä ollenkhaan kumma ette pelathaan teatteria meänkielelä Pajalassa, mutta uskon ette soon kauhean tärkeätä ihmisille Pajalan ulkopuolella ette kuulevat kieltä lavalta.

Markus ei puhu meänkieltä itte ja sannoo ette hään kaipaa sitä erittäin paljon.

- Tuntuu ette oon suuri puute ko ei ossaa puhua kieltä. Niin moni tarina mennee minua siutti.

Mie rohki halvan osata kieltä ja olen kans käyny meänkielen kursin. Ja sitten freistaan kuunella ja lukea paljon.

Markuksen lapsuuenkoissa ei puhuttu meänkieltä, vaikka vanhiimat joskus käytit sitä keskenänsä salaisenna kielenä.

- Sille sukupolvele oli tieten ittestän selvää ette freistathiin kasvattaa lapsia ruottalaisiksi.

Ja minun sukupolvi sai periä heän häpeäntuntheita kielen puolesta, ette se ei kelvanu.

Uskon ette monet nuoret jokka oon menettänheet kontaktin kakskielisyyn kansa tuntevat ette heilä ei ole paikkaa yhteiskunnassa.

Hunteeran paljon tätä asiata, ette oon paikka missä tuntee ette sitä oon kotona. Uskon ette oon vaikeaata nuorila joka paikassa, mutta uskon ette met Tornionlaaksossa tunnema sitä erittäin paljon ko met emmä ole saahneet ottaa ossaa kielestä. Ja tuntuu ette emmä ole kotona kummassakhaan maassa, ei Suomessa eikä Ruottissa.

- Monet nuoret eihän välitä ollenkhaan kielikysymyksestä ja toiset tuntevat ette nyt freistathaan pakottaa kieltä heile koulussa. Tuntuu nekatiiviselta ja pakottavalta. Mutta olen huomanu ette net jokka oon myötä teatterissa oon positiivisempia kiehleen ko net jokka oon ulkopuolela.

Aika lähteä

Joku vuosi sitten Markus kävi mylttimeetiakoulutuksen Piteåssa.

- Saima pruuvata kohta kaikkia: äänityötä, muotoilua, kuvvaa, raatiota, tv:tä, taattapeliä, kotisivuja, projektijohtamista, tekstiä, komynikkasuunia ja filmiä. Työskentelen vähän tämmösen kans nyt, muotoilen kotisivuja ja sitten kirjotan vähän. Ja sitten olen myötä ryhmässä Ruottin Raatiossa, jonkulainen paneeli, joka keskustelee ajankohtaisia asioita. Keskusteluitten kansa halvama inspireerata ihmisiä ette jatkaa keskustelun köökipöyvän ympäri.

Ko mie tulin takashiin Piteåsta sain vähän töitä teatterissaki ja sitten olen kontaktihenkilö, jonkulainen päivystävä ystävä, jonku tiiman viikossa, sosiaalin kautta.

- Mutta tunnen ette nyt oon piiain aika lähteä täältä liikkumhaan vähäks aikaa. Ette pystyy näkehmään paremin! Olen hakenu muutamhaan kirjotuskurshiin, koska mie halvan jatkaa kirjottamista. Ja mielelänsä teatterille.

Teatteri oon kyllä niin tärkeä mulle. Paljon yhteiskunnassa oon niin valheelista ja manipyleerattu, teatteri tuntuu rehelisemältä. Kyllä sieläki manipyleerathaan, mutta rehelisellä mallila. Ja teatterissa tunnen ette ei kukhaan halva mulle mithään pahhaa. Päinvastoin, halvavat hyvvää!

Halvaks tietää lissää Tornionlaakson teatterista, vieraile http://www.tornedalsteatern.com

Nettredaktor og vevskredder: Bente Imerslund, web (at) finsk.no eller benteime (at) online.no