Suomensukuiset kansat, kielet ja kulttuurit Suomen naapurimaissa
Katso, missä näitä kieliä puhutaan!
Suomi Norjassa, Ruotsissa ja Venäjällä • Kveenin kieli Norjassa
Meänkieli Ruotsissa
Karjala ja vepsä Venäjällä
Lue, missä näitä kieliä puhutaan!
 
Lytt til innledningen suomeksi norsk
Mona Mörtlund:
Susanne Rantatalosta
Lauluitten avula hään voittaa takashiin kielen
 
svenska
Susanne Rantatalo

Soli ko laulaja Susanne Rantatalo kävi kansankorkeakoulua Malungissa Taalainmaassa hänen kiinostus tornionlaaksolaisheen musiikhiin heräsi. Siihen saakka hään oli enniiten kuunelu artistia ko Bruce Springsteen ja Tina Turner. Mutta ko hään opiskeli kansalista laulua Malungissa monet kysyit hältä missä hällä olit juuret ja mitä hänen kotiseutussa laulethiin.

- Aloin kuuntelemhaan levytyksiä tornionlaaksolaisista lauluista. Norrlåtar-ryhmän Hasse Alatalosta, tuuli suuri esikuva. Ko kuulin ko hään laulo Hyvän illan (Laulu Erkeikistä) ja Matkamies niin laulut menit suoraa syähmeen. Justhiins ette hään laulo eikä vain pelanu merkitti paljon.

Foto: Hans Notsten  

Tasapaino elämässä

Susanne oon kasunu ylös Kirunassa mutta molemat vanhiimat tulevat Tornionlaaksosta, isä Kaunisvaarasta ja äiti Kieksiäivaarasta ja Susanne assuu nyt ittekki Tornionlaaksossa, yhen vuen hään oon nyt asunu Juhonpietin kylässä, Pajalan ulkopuolela.

- Olima ushein Kaunisvaarassa, meän tuassa, viikonloppuina ko olin pikkunen, ette Tornion­laakso oon aina ollu tärkeä osa minun elämästä ja nyt ko mie olen siirtyny tänne niin tuntuu ette mie olen löytäny tasapainon elämässä. Mie olen niin kiitolinen ette mie saan asua täälä! Ette seisoa olohuohneessa ja laulaa ja kattoa väylää, soon niin ihanaa! Tunnen ette saan enämpi rauhaa työskenellä täälä, soon niin hyvä kontrasti kiertue-elähmäänki kokea tätä rauhaa.

Perustimma Jord

1999 Susanne ja hänen sampu Jan Johansson ja muusikot Gun Olofsson ja Saga Dagnesjö perustit kansanmusiikkkiryhmän Jord, jolla oon tornionlaaksolainen kansanlauluperinne tunnusmerkkinä.

- Saga heitti jonku vuen päästä, mutta sitten Erling Fredriksson tuli myötä sen siihan. Olema tuohneet eri asioita ryhmään. Mie olin tarttunu trallaamisheen Malungissä ja Gun Olofssonila oli monta tornionlaaksolaista laulua laukussa. Jannela ja Erling Fredrikssonila oon suuri musikaalinen tieto ja hallittevat monta instrymenttiä. Mutta net myös laulavat! Tykkään ette soon niin hauska ko kuulee sekä vaimoitten ette miehitten ääniä ryhmässä.

Foto: Hans Notsten

Minun kieliki

- Tuntuu ette oon elämästä ja kuolemasta kysymys ko laulan lauluja Tornionlaaksosta. Löyvän minun äänen ja sielun. Ja ko laulan näitä lauluja tunnen ette kuulun yhtheen ihmisten kansa täälä. Tunnen kans ko mie laulan ette mieki olen kakskielinen, ette meänkieli oon minun kieliki.

- Meänkieli oon aina kiinostunnu minua, vaikka met emmä puhuhneet sitä kotona. Mutta minun vanhiimat puhuit kieltä keskenänsä ette mie olen aina kuulu kieltä ja ymmärän kohta kaikki. Mamma oon kertonu ette mie pikkusenna halusin oppia kieltä sen takia ette olisin pystyny puhuhmaan farmuurin kansa, joka tuli Suomesta. Yliastheela opiskelin suomea vähän aikaa ja tulevaisuessa halvaisin opiskella lissää. Tunnen välistä turhautuneeksi ko en ossaa puhua kieltä. Mutta laulaamalla näitä lauluja saatan voittaa takashiin kielen. Tuntuu hyvältä ette oon vahva itenttiteetti, antaa turvalisuutta ja mie rohki tunnen kunka tämä työ kulttuurin etheen vahvistaa minun ommaa itenttiteettiä.

Täyspäiväinen kulttuurityöntekijä

- Olen laulanu niin kauvon aikaa ko saatan muistaa. Muistan ette pruukasin seisoa peilin eessä ja miimata ko olin pikkunen. Mutta en olis koskhaan uskonu ette pystyn elättämhään itteä tällä mallin. Tunnen suuren ilon laulamisessa ja freistaan löytää oman tyylin. Häätyy hyväksyä ette ottaa aikaa löytää oman ilmaisun. Jord oon pohja minun työssä, mutta olen mieleläns muitten kansaki töissä jos tuntuu oikeaalta. Tansarin Jenny Abdelkaderin kansa olema esimerkiksi esittänheet näytelmän Om det står en ängel i din trädgård (Jos seisoo enkeli sinun puuttarhaassa) joka muun muassa käsittelee 3G-laajentamisen konsekvänsiä ja olen kansa myötä pohjoiskalottiyhtyessä Tre folk i norr (Kolme kansaa pohjoisessa). Siinä oon muusikoita myötä Ruottista, Norjasta ja Suomesta.

- Oon tärkeätä ette tohtii ottaa päätöksen olla täyspäiväinen kulttuurityöntekijä, ette uskoo ette sen pääle mennee ellää. Ette täälä oon muita kulttuurityöntekijöitäki merkittee paljon. Vaikka ei kohata niin ushein niin vain tieto ette toisiaki oon olemassa antaa tuntheen ette sitä oon myötä yhessä yhteyessä.

Uusi levy

Kolme vuotta sitten Jordin ensimäinen levy tuli ulos, Väylän virrassa, ja syksylä, lokakuussa tullee toinen, Mailmale.

- Olin niin ilonen ette met pystyimä tekheen yhen levyn ja ette tehhä vielä toisen tuntuu aivan mahtavalta. Niinku ensimäisessä levyssä niin tämäki sisältää sekä vanhaata ette uutta materiaalia, mutta tällä kertaa met laulama enämpi. Tuntuu hyvältä justhiins siksi ko laulu oon niin tyypilinen näile seutuile.

Jos halvaa olla esintymässä häätyy aina olla jotaki uutta plakkarissa, ette oli hyvä tehhä tämän levyn nyt. Tuntuu kans hyvältä ette tornionlaaksolaisia kansanlauluja levytethään, ette meän laulut oon koossa levyissä. Minun työn kans halvan myös jättää jälkiä aijassa, ja sen pystyn tekheen levyilä.

Ko levy oon valmis niin Jord lähtee kiertueelle, niin Etelä-Ruothiin ko Norrbottenhiin, Haaparanta, Jellivaara, Gävle, Sundsvall ja Tukholma oon muutama paikka jossa esintyvät.

- Tykkään kovasti olla kiertueella. Silloin voin parhaiten, ko saan seisoa lavala ja kohata yleisöä. Ette nyt rohki ootan ette pääsen lähtemhään liikkeele taas. Mutta ennen sitä niin olema Norrbottenin museolla neljä päivää, sielä esitämmä lauluja uuesta levystä ja sitten ateriavisunääri Björn Ylipää oon kans sielä. Hään tulkittee meän musiikkia ruala! Jännä!

Halvaks tietää lissää Jord-ryhmästä, vieraile www.fmg-jord.com


Hyvän illan

Hyvän illan sanon sulle kultani armas
kun tulen taas sua tervehtimään
Sinisiä silmiä, kasvoita kauniita
mun teki mieleni katselemaan
Sinisiä silmiä, kasvoita kauniita
mun teki mieleni katselemaan

Vaikka minä vaeltaisin ympäri maata
ja asuisin jo jäämeren takana
niin kuvasi on kätketty sydämeni alle,
toivoni ei pidä lakata
Niin kuvasi on kätketty sydämeni alle,
toivoni ei pidä lakata

Matkamies

Ah, mikä taitaa olla mun
kauniimpi katsella
Kuin tähtet ja tuo kirkas kuu
ylhäällä taivaalla

Minun mieleni rientää maasta pois
kuin tutkin taivasta
En enään täällä olla vois
kun pääsnenä vaivasta

Näin ajatteli matkamies
kulkeissaan illala
Ja moni mietti kuka ties
ja moni mietti kuka ties
samalla tavalla

 
Nettredaktor og vevskredder: Bente Imerslund, web (at) finsk.no eller benteime (at) online.no