Suomensukuiset kansat, kielet ja kulttuurit Suomen naapurimaissa
Katso, missä näitä kieliä puhutaan!
Suomi Norjassa, Ruotsissa ja Venäjällä • Kveenin kieli Norjassa
Meänkieli Ruotsissa
Karjala ja vepsä Venäjällä
Lue, missä näitä kieliä puhutaan!
 
Lytt til innledningen suomeksi norsk
Aatamin lauluSuutari - Suutarin laulu
 

 


Kveenilaulujen kerääjä Matti Yli-Tepsa näyttää viimeisen kirjansa Maastamuuttjien laulu - Kansanlauluja Ruijan rannoilta ja Pohjoiskalotilta. Oikealla olevassa kuvassa on myös hänen vaimonsa Rauha (vasemmalla) ja raisilainen Asveig Hasselberg, joka on laulanut paljon vanhoja raisilaisia lauluja Yli-Tepsalel. Bente Imerslund haastatteli Yli-Tepsaa Raisissa 09.09.08. 
Aatamin laulu

Ensimmäiset kolme säkeistöä kertovat ankarasta työnantajasta Sapen Aatami. Hänen kartanoonsa tulivat kaikki suomalaiset, jotka etsivät työtä. (866 väestönlaskennassa kerrotaan Aatamista: Hän ei ymmärtänyt norjaa)

Sapen Aatami ~ Adam, født i 1854, var gift med Marie Mathilde Olsdatter Ruonavaara fra Røyelen, født ca 1856. Hun ble Sapen Marja.

 

 

Pelimanni Roald Hjalmarsen Kaivuonon Nordmannvikista on kuuluisan Aatamin eli Sapen Aatamin pojan lapsenlapsi. Roaldin isoisä oli Aatamin poika Hjalmar, kveeniksi sanottiin Sapen Jalmarksi. Hjalmarin vaimo Anna oli kveeniksi Eliaksen Anna isän mukaan tai Kurun Anna talon mukaan. Roald ei ole oppinut esi-isiensä kieltä, mutta haitaria hän on käsitellyt jo pienestä lähtien.

 
Raissiin ko tullee Suomen mies,
kysythän hältä mihinkä on ties.
"Ylös Sapphen työtä hakheen,
luulen että löyän vaan."

Aatami varhain aamulla
aivan pirun haamulla.
Komentaa väkee, jo nyt näkee
haualleki hihtamhaan.

"Ha, ha, ha", sanoi Aatami.
"Oletko sie uurinmaakari?
Vai oletko sie fiinintekijä
kun et ole kannonrepijä".

Paasinkorvan Petteri,
ämmä pikkuinen ko lekkeri.
Oli niilä kanssa tapana,
että ihmisiä haukuu takana.

Iiskon Iisko Kupassa,
nyrkki hänelä on pystyssä.
Työmies vaatii palkkansa:
"Tästä sie palkan saat".

Iiskon Iisko Kupassa,
ääni hänelä on kärheä.
”Jos sie vielä mainitet,
niin aapiskämmenestä paukahtaa!”

aivan pirun haamulla saattaa tarkoittaa, että Aatami oli tumma.  Suomalaisen kädet näyttivät niin hienoilta, ettei hänestä varmaan olisi  tervamiilun kantojen repijä. 

Aapiskämmen on opettajan käsi, jolla se oppilaita löi. 

 

Paasinkorvan Petteri ~ Johan Petter Adamsson Niemi ,1848 -1933, og hans kone Paasinkorvan Katrina med tre barnebarn. Fra venstre Santun Akseli ~ Santtu-Aksel ~ Aksel Larsen, Paasinkorvan Haltis ~ Haldis og Anna Petteri var fra Teurajärvi. Han tok senere navnet Ødeslett. Han var gift med Anna Catharina Nielsdatter, født 1861, datter av Lapin Niila. Hun ble Paasinkorvan Katrina ~ Paasin Katrina ~ Paasin Kaija. Også disse to får sine pass påskrevet i sangen.

Iiskon Iisko ~ Isak Isaksen fra Røyelen, 1847-ca 1923, var gift med Lapin Kreeta ~ Brita-Grethe. Hun var søster til Paasinkorvan Katrina ~ Anna Catharina Nielsdatter, Paasinkorvan Petteri sin kone og hun var datter til Lapin Niilas. Hun ble Iiskon Kreeta.

Tiedot ovat Bente Imerslundin kirjasta Kvenske personnavn i Nordreisa. 2008.

 

Isak Isaksen og Greta
Nuotit: Ruijan laulukirja.
Toimittaneet: Bjørnar Seppola ja Terje Aho.

Suutari - Suutarin laulu
Suutari eli Johan Henrik Joelsen, 1840-1914, oli töissä Lestadiuksella ja muutti myöhemmin Raisiin. Hän kirjoitti tämän balladin, kome viimeistä säkeistöä kirjoitti kansanedustaja Ole Martin Gausdal.

Nuotit ovat kirjoittaneet Oleif Johnsen ja Øystein Fredriksen

 

IKAVINNA ILTOINA NORJAN - MALLA KOKOON KOONUT - JASK
 

1.
Laulaisin jos saattaisin
ja kirjoittaisin kansa,
vaan ei ole ajatukset
oikeen somilansa.

2.
Joka laulun kirjottelle
pittää olla aine
minä otan rakkahani
kaiken mailman ihanin.

3.
Monta muiston asiata
mieleheni pannut
Kuin sua mailman tuuli
aina, usein heiluttannut!

4.
Sun kielelläsi viekalla,
ja suulla suloisella
sää aina olet luvannut,
vaan mua rakastella!

5.
Sun varrelasi kaunilla
ja kasvoillas kansa,
sää monta miestä pettänyt
ja olet pannut ansaan!

6.
Waan nyt sää olet lakastunnut
niinkuin lehdet puisa.
linnutkan ei lihaa løydä
rakkahani luisaa!

7.
Kristittynnä itsens pittää
kerskoo aututtansa!
Autudensa vaihettannut
Mustan farkan kansa!

8.
Semmoista kuin sinä olet
niitä ei løydy missään.
Aivot pettä jumalan,
ja pirutkin helvetissä?

9.
Petoksella kavalla
On linna rakenettu
ja monen miehen kunnia
on siinä alenettu!

10.
Farkat mustat tattaraiset,
kalkulaiset pirut!
Ei norjan laukku kauppiakkaan
sua menet sivu!

11.
Idän musta porttireikä
näkkyy ovelleni
josta aino rakkahani
mustan tykø meni!

12.
Wiitä kruunua aikoi pyytää
lainaan bläkkäriltä
Hän on saanut kymmenenki
aivan ilman sitä!

13.
Mä tavarani tuhlonnut
en kunniani pannut!
Vaikka olen mailman ystävätä
koriaks vaadittannut!

14.
Waatet päällä komiat
Ja Jakkia on kaksi,
niiteen alta musta løytä
kunnian ja passin!

15.
Paljon muuta antanut
ja Bommasängä paidan
nyt se sopi rakkahaani
mustan kansa naida!

16.
Sänky-vaatet komiat
myøs on multa saanut,
joiten alla rakkahasti
mustan kansa maanut!

17.
Tansaket ja laulakat
teet minun tuttavani
kuni bläkki pannulla soitettan
nyt vihille rakkahani!

18.
Kullasta on sormukset
ja kullasta on neula.
Kullasta on kello kansa
kuin kaulasana heilo!

19.
Nämät kaikki ansaittu, on
øilä ihanialla,
vaan kunnia on punnitettu
luodi puntarilla.

20.
Oletkos sää kunniata,
itsellesi saanut,
kun kahden naineen miehen kansa
monta vuotta maanut?

21.
En minä tyhjän kirjottele
tätä lauluani
viisikymmentä ystävätä
oli minun rakkalani!

22.
Päivällä ja vøllä olen
ruokaa kannelskellut,
palkasta on ihmis parka
mua potkiskellut.

23.
Tuulevilla iltasillà (?)
talvipakkaisilla
minä puita olen vedeskellyt
öillä tuulevilla!

24.
Waan vaivasta on nauranut
ja katsonut mun yli,
iloisenna istuskellut
tattaraisen syliin!

25.
Ei ole paika ikävässä
ei ole surun huumu
vaikka ystäväni viekotellut
viisi sataa kruunu.

26.
Sun elämäsi lopulla
ja päivänä viimisennä,
niin tulle mieles rakkahani
että olit ystävännä!

27.
Kuin kerran tulle kuolema
ja ijäisyden ilta,
niin tänne jääpi mailman suru
petokset ja pilkka!

28.
Kuin sää päiväs päättänet
ja vaeluksen ajan,
soisin sulle perinøksi
i jäisesti taivaan!

29.
Sydämestä rakkahasta
vjelä senkin saisin
että muuttuis elämäsi
mailmasakin toisin!

30.
Sydämellä puhtohalla
sua rakastaanut,
sata neljäkummentä vøtä
sivulasi maanut!

31.
Ikävillä illoilla
mä ajatellut näitä
että saisin kanssas pittää
tuonelassa häitä.

32.
Jos en olis silmiäsi
ikänäni nähnyt
niin sieluni olis rauhassa ollut
ja asiani taisin käynyt!

33.
Hyvästiä rakkahani
tässä sulle sanon,
ja herren thden rikokseni
andeheksi anon!

34.
Etei meidän välilämme
mitiään pitäis olla.
Vaan iloisenna kahdatella
herran tuomiolla!

35.
Vanhus tulle päälenin
ja poises täältä kuolen,
vaan taivon jälkeen tuonelasa
vielä nuoreks tulen!

36.
Kunnailla mailman rantaa
olen vaeltonnut
Kuninkalta kunnian merkin
rintahani saanut

37.
En maa jaksa laulella
kuin suru mielen voitti
vaan engeleitten seurassa
mun ääni kertan soipi

38.
Kyllä taidat lauluni
pahaksi vaan otta?
vaan mitä siinä kirjotettu
se on aivan totta.

39.
Lauluni nyt loppune
ja pännäni lasken tähän
saisin päiväis lopulla
Sulle kunnian kruunun pähän!

40.
Aldrig kjærlighetens baand
om du hjertespendte.
tryk av kjærlighetens haand
ei dit hjerte kjendte.

41.
Svik og feighet i din sjæl
Var for rotfast blevet
Du er skapt til alles træl
Det i din sjæl staar skrevet

42.
Svet og dø i slaven
det vilde selv du vælge!
Til magtens faa fribytteri
din sjæl vilde sælge!

* * * *


 

Nettredaktor og vevskredder: Bente Imerslund, web (at) finsk.no eller benteime (at) online.no