Finsk.no - Pohjois-Trøndelagin ja Trysilin suomalaismetsät

SUOMALAISMETSÄT TRØNDELAGISSA??? KYLLÄ!!!

Tiesitkö, että Norjan suomalaismetsät ulottuvat Trøndelagiin asti? Vuonna 1799 kulki 12 suomalaismetsien perhettä Trysilistä Pohjois-Trøndelagin Veraan. Metsäsuomalaiset sulautuivat alkuperäisväestöön ja unohtivat historiansa. Kesti melkein 200 vuotta ennen kuin menneisyys alkoi kiinnostaa veralaisia, kun eräät innokkaat sukututkijat löysivät sukulaisiaan Trysilistä. Nyt alueiden välillä on paljon kontaktia.

Grenselaus (suom. Rajattomat) musiikkinäytelmä - suuri tapahtuma pienessä Verassa
Vera sijaitsee tunturialueella, missä nykyään on ympärivuotisesti vain 15-20 asukasta. Suurella osalla Helgådalin asukkaista on kuitenkin juurensa Verassa ja kun on aihetta, niin asiaan tartutaan määrätietoisesti. Alueen talkoohenki on ainutlaatuista! Pelkästään näyttelijäkaarti käsitti noin viitisenkymmentä ihmistä kun musiikkinäytelmä Grenselaus sai ensi-iltansa 25.08.2012 Verassa.

Sissel Hermann on käsikirjoittanut näytelmän. Se käsittelee vuonna 1799 Trysilistä Veraan matkanneita metsäsuomalaisia. Heidän historiansa on ollut lähes täysin unohduksissa. Yksi näytelmän päähenkilöistä on Sissel Hermannin oma isoäidin isoäidin äiti Inger, joka saapui Veraan jo nuorena tyttönä ja ilman vanhempiaan. Hän ikävöi jatkuvasti kotiaan Trysilissä, ja hänen hartain toiveensa olisikin ollut tavata äitinsä vielä uudelleen. Tämä toive ei kuitenkaan koskaan toteutunut. Hänen jälkeläisensä Sissel on ajatellut paljon sitä, millaista näiden ensimmäisten Veraan saapuneiden metsäsuomalaisten elämä oikein oli.

Trysilissä harrastettiin kaskenpolttoa, ja sitä perinnettä jatkettiin Verassa .

Kuningas oli antanut metsäsuomalaisille erityisluvan polttaa kaskea alueelle saapumisensa ensimmäisinä vuosina, mutta mitä mieltä asiasta oli paikallinen vallesmanni? Ja suomalais-irtolaiset pois maasta.

Verassakin uskottiin, että metsäsuomalaisilla oli paljon yliluonnollisia voimia, he olivat vaarallisia. Mutta hätätapauksessa suomalaisakan maagiset voimat kelpasivat.

Irtolais-Heikki ajatteli, että saamelaiset eivät kai huomaa mitään, kun yksi poro vain puuttuu ... Mutta isäntä Tron Tronsen tuli vihaiseksi.

Verassa saamelaisilla ja metsäsuomalaiilla oli molemminpuolinen epäluottamuus. Rakkaus ei kysy etnisiä rajoja, mutta Kersti pelkää toisten painostusta ...

Heinätoïhin apulaiseski tullutta Krestineä varoitetaan suomalaisista: Nämä haisevat pahalta, polttavat metsät, varastavat ja valehtelevat eikä heidän taloissaan ole savupiippua! He ovat outoa kansaa idästä. Mutta Krestine ei varoituksista piittaa.

Onko tyttäreni ollut metsäsuomalaisen kanssa? Nyt on toimittava nopeasti!

Lapset riittelevät siitä, onko se kova esine stein, sten, kivi tai giærkie. Irtolais-suomalainen Heikki on diplomaatti, ja rauha syntyy taas.

Konflikteja on paljon, mutta dramaattisen tappelun jälkeen rauha syntyi eri kansanryhmien välille.

Suomalainen näyttelijä
Kaikkien näyttelijöiden puvustus oli aikaansa sopiva. Ehdottomasti jännittävin asu oli koko näytelmän esillä olevalla suomalais-irtolaisella, Heikillä. Hienojen nahkavaatteiden alta löytyy Steinkjerissä asuva suomalainen, Lars-Erik Revdal. Tytär Juliakin on mukana näytelmässä.

Näin Lars-Erik kertoo näytelmästä Grenselaus (Rajattomat):

Näytelmä perustuu siihen kun Trysilistä Veraan saapuu metsäsuomalainen perhe vuonna 1799. Perheeseen kuuluu isäntä Tron Tronsen vaimonsa Berten kanssa, sekä Berten pikkusisko Inger. Inger on ollut silminnäkijänä eräälle veriteolle Trysilissä, minkä takia he ovat joutuneet lähtemään pois kotoaan ja ajautuneet Veraan. He ovat matkustaneet salaa eivätkä halua kenenkään Trysilissä tietävän minne he ovat menneet. Tronin veli saapuu kuitenkin paikalle, ja sitten vielä kiertolainen Heikki, joka myös on nähnyt tämän Trysilissä tapahtuneen veriteon. Tron ei oikein ilahdu Heikin näkemisestä koska tämä on ainoa ulkopuolinen, joka tietää asiasta jotakin.

Konfliktejä etnisten ryhmien välillä
Lisäksi näytelmässä tuodaan esiin konflikteja saamelaisväestön kanssa. Poroisännät laidunsivat porojaan alueen tuntureilla, ja porot tulivat toisinaan syömään alueen viljapelloille. Kerran myös asiaa ymmärtämätön Heikki metsästää erään saamelaisten omistamista eläimistä, erittäin arvokkaan valkoisen poron. Porontalja löytyy Tronin perheen teltan vierestä.

Samaan aikaan syntyy myös konflikteja paikallisten maanviljelijöiden kanssa. Heidän mielestään vain heillä on oikeus alueen metsiin, koska he ovat eläneet alueella jo satoja vuosia ennen suomalaisia. Alkuperäisväestö ei myöskään hyväksy suomalaisten harrastamaa kaskenpolttoa. En tiedä, kauanko suomalaiset saivat vielä polttaa kaskea, mutta luulen että sitä harrastettiin itse asiassa aika pitkään.

Suomalais-irtolainen
- Tunnin kuluttua on kenraaliharjoitus. Mikä on sinun roolisi?
Minä olen niin sanottu ”lausfinne” eli suomalais-irtolainen. Tällaisten kiertelevien suomalaisten, joilla ei ollut vakituista asuntoa tai perhettä, oli kiellettyä elää ja työskennellä Norjassa siihen aikaan.