Suomensukuiset kansat, kielet ja kulttuurit Suomen naapurimaissa
Katso, missä näitä kieliä puhutaan!
Suomi Norjassa, Ruotsissa ja Venäjällä • Kveenin kieli Norjassa
Meänkieli Ruotsissa
Karjala ja vepsä Venäjällä
Lue, missä näitä kieliä puhutaan!
 
Lytt til innledningen suomeksi norsk
Kotisivu meänkielelä ja meänkielestä
svenska
Mona Mörtlund
Tulisielun työtä
 
 

Astrid Kruukka ja meänkieli

Soli ko vapa-aijanpetakooki Astrid Kruukka kävi projektijohtajakoulutusta hään keksi itean tehhä projektihakemuksen Pajalan kunnale missä hään ehotti ette hään tekis töitä meänkielen etheen kunnan esikouluissa, kouluissa ja vapa-aijankoissa. Hään halusi inpireerata henkilökuntaa käyttämhään enämpi meänkieltä lapsitten kans.

Kunta myönsi rahhaa kolmen kuukauven projekthiin, joka sitten jatku ja yhtheensä projekti kesti neljä ja puoli vuotta. Kunta käytti valtiolisia minuriteettirahoja projekthiin.

- Henkilökunta sai ilmottaa jos net halusit ette mie tehen töitä heän ja heän lapsiryhmitten kans. Kolmekymmentä ryhmää ilmotit ette net olit kiinostunheita.

Tuntu tärkeäältä inspireerata henkilökuntaa tekheen ommaa materiaalia, näyttää niile ette se ei ole niin vaikeaata. Sitä monet pölkäsit alusta, ette solis niin vaikeaata tehhä tämmöstä työtä. Yks malli työskenellä oon ette käyttää vanhoita loruja ja kirjottaa uusia tekstiä niihin. Junosuanon esikoulussa net oon esimerkiksi kirjottanheet uuen tekstin tuthuun Hevonen-häst-lorhuun. Ja sitten saattaa tehhä uusia poppinuottia vanhoishiin loruihiin. Siittä kläpit tykkäävät!

Astrid Kruukka

Uusi projekti

Ensimäiset projektikuukauvet menit hyvin ja kunta päätti staartata uuen projektin: Meänkieli aktionsforskning joka tarkotti ette Astrid piti intensifierata kakskielisyystyön kahessa kunnan esikoulussa. Tavote oli löytää metuutia ette lapsista tulis aktiivisesti kakskielisiä. Vain net vanhiimat ja se henkilökunta jokka olit positiivisia projekthiin sait olla myötä.

Foto: Kjell Kangas

Syksylä 2003 Astrid alko työskentelheen lapsitten ja henkilökunnan kans yhessä esikoulussa Korpilombolossa ja sitten toisessa Pajalassa. Tosentti Leena Huss Uppsalan Centrum för multietnisk forskningista, otethiin myötä projekthiin ekspärttinä ja konsylttinä.

Hään oli myötä kokkouksessa johonka hyvin monen lapsen vanhiimat olit tulheet, ja sielä hään kerto muun muassa kunka monikielisyystöitä tehhään eri paikoissa mailmassa ja hänen kokemuksista samanlaisesta työstä saamelaisitten ryhmitten kans.

Projektin loppuraportissa saattaa ankäättivastauksissa vanhiimilta lukea ette monet tykkäävät ette tulos oon ollu parempi ko mitä net olisit oottanheet. Lapset käyttävät sillon tällön sanoja heän leikissä kotona ja net käyttävät loruja ja laulavat ushein meänkielelä. Näkkyy kans kotona ette net oon esikoulussa käyttänheet meänkieltä esimerkiksi ruokapöyvässä. Sanontatavat ko ”lähätä tänne” oon tutut heile.

-Mistä sekä lapset ette vanhiimat oon tykänheet erittäin paljon oon pärmästä joka jokhaisella lapsella oon ollu ja mihinkä met olema koohneet loruja ja lauluja joita olema käyttänheet toiminassa.

Joka kerta ko olema opettanheet lapsile lorun eli laulun niin joku lapsista oon saanu kuvittaa sen, olema sitten tehneet färikopioita kaikile ja panheet pärhmään. Oon ollu tärkeäätä ette pittää olla kaunista. Se antaa tuntheen ette tämä oon arvokasta.

Kakskielisyys oon positiivista.

Astrid tuntee ette olis saattanu tehhä vielä enämpi töitä ette lapsista olis tullu aktiivisesti kakskielisiä. Alusta hään meinasi vain käyttää meänkieltä, mutta sitten hään päätti käyttää sitä niin paljon ko maholista. Tuntu ettei ollu vielä aika sen verran kypsä ette menis käyttää vain meänkieltä.

- Mutta saattaa tehhä niin paljon muuta ko käyttää niin sanottuja kielikylpyjä ja kielipesiä, joissa kieli kokohnaans pittää olla lapsen ympärillä.Saattaa päättää ette käyttää kieltä vissinä päivinä eli vississä tilaisuuksissa niinku esimerkiksi ko syöthään eli panthaan vaatheet pääle. Mitä mie kuitenki tunnen oon tärkeintä oon ette annama tuntheen ette kakskielisyys oon positiivista. Ja siinä kohassa tykkään ette olemma onnistunheet. Kiinostus käyttää meänkieltä oon lissäintynny niin henkilökunnala ko vanhiimilla ja se riittää kuitenki vähän matkaa. Ja lapsila positiivinen asene oon luonolinen ja ittestään selvä. Lapset tykkäävät oppia monta eri kieltä!

- Monet vanhiimat oon sanonheet ette net halvavat neuvoja ja tipsiä kunka saattais tehhä töitä kielen etheen, mutta näyttää kuitenki siltä ankäättivastauksissa ette net ei ole käyttänheet kieltä niin paljon kotona ko mitä oli tarkotus. Mutta mie kuitenki tunnen ette vanhiimat toela halvavat ette lapset saavat ottaa ossaa kielestä, ette net ei tartte tuntea ette net oon ulkopuolela. Tykäthään kans ette oon tärkeäätä ette lapset saattavat puhua isoäititten- ja isoisitten kans, jokka piiain puhuvat vain meänkieltä eli suomea. Jokku jokka käyttävät suomensuomea kotona sanovat kans ette net näkevät meänkielen käyttöä tienä suomen kiehleen.

Monet vanhiimat oon kans kysynheet mitä sitten tapahtuu koulussa, jos työ jatkuu. Ei Astridin mielestä siittä tarvitte olla niin huolessa. Kaikissa kunnan kouluissa tehhään töitä kielen etheen, enämpi tai vähempi, koska Pajalan kunta oon ottanu semmosen päätöksen ette 80 % lapsista pitävät pystyä komyniseeraahmaan suulisesti ja kirjalisesti omala minuriteettikielelä peruskoulun jälkhiin.

Kunta oon kans päättäny satsata rahhaa oppimateriaalituotanthoon. Kolme ihmistä jakkaavat viran missä tehtävä oon ette yhen vuen aikana tuottaa meänkielen oppimateriaalia vuosikursile 4 - 9.

Vierailit Pyssyjokea/Börselviä

- Häymä olla monta jokka tehemä töitä tämän asian kans, olen välistä tuntenu ette olen aika yksin. Siksi oon niin tärkeäätä kohata muita jokka työskentelevät samoitten asioitten kans. Henkilökunnan kans, jokka olit myötä projektissa Meänkieli aktionsforskning, kävimä Norjassa kevälä 2005 ja muun muassa vierailimma yhessä esikoulussa Pyssyjoessa/Börselvissä. Oli niin hauska nähhä kunka net sielä tehit töitä kveenin kielen kans, esimerkiksi niilä oli monikielisiä tekstiä joka paikassa esikoulussa. Ruokapöyvän yläpuolela oli kuvia ja tekstiä jokka selitit ruokatilantheesta niinku talrikki, leipäkori, klasi. Ja ko sielä puhuthaan saamen kieltäki niin tekstit oli kolmekielisiä. Sitten oli ihanaa nähhä heän innostusta ja kunka kieltä käytethiin niin monessa eri paikassa, esimerkiksi ko net kävit vanhuuskoila, ja sielä net kävit säänölisesti, ja ko yks maalaisemäntä tuli kylhään esikouhluun. Sitten net järestit kans yhteislauluiltoja kylässä kerran viikossa. Ja esikouluitten henkilökunta kehotti ihmisiä paikalisessa kaupassa käyttämhään kveenin kieltä lapsitten kans.

Vaikka projekti Meänkieli aktionsforskning nyt oon lopetettu niin kielityö jatkuu tulisielula Astrid Kruukala.

- Olen aina tuntenu ette meänkielen puhuminen oon luonolinen osa minun elämästä. Enkä ole koskhaan tuntenu ette kielenkäyttö oon minkhäänlainen uhraus minun työssä vapa-aijanpetakookina, oon ollu ittestään selvää ette olen käyttäny meänkieltä töissä.. Toivon ette saatan antaa lapsile jonka kans tehen töitä positiivisen asentheen kiehleen ja ette saatan vahvistaa heän ittetuntoa. Se oon tärkeintä.

Junosuanon esikoulun uusi variantti vanhasheen Hevonen-häst-lorhuun.
Lohi-lax
Saksi-sax
Harri-harr
Hako-barr
Ahven-abborre
Orava-ekorre
Hauki-gädda
Paistaa-grädda
Siika-sik
Lahti-vik


Tämän lorun ja paljon muuta löyvät meänkieli-kotisivulta
modersmal.skolutveckling.se/meankieli

Halvaks tietää lissää:
Kotisivu meänkielelä ja meänkielestä

Vuona 2002 Pajalan kuntaa myös tahothiin vastaahmaan meänkielen kotisivusta. Kotisivun päämies, jonka pääsivu oon Tema Modersmål, oon valtiolinen Myndigheten för skolutveckling. Yli 30 kieliryhmää oon myötä kotisivula. Astrid Kruukka oon alusta saakka ollu vastuulinen kotisivusta opettajan Anna-Lena Sembergin kansa.

Kotisivula löytyy tipsiä ja iteoita kunka saattaa tehhä töitä kielen etheen esikouluissa ja kouluissa. Sielä löytyy laulutekstiä, loruja, leikkiä ja satuja. Oon myös sivuja jokka oon tarkotettu suoriks oppilhaile, esimerkiksi peliä ja korsuurtia ja oppilhaat saattavat kans panna sisäle omia alsteria niinku runoja meänkielelä. Kotisivulta saapii myös tietoa raatio- ja tv-ohjelmista meänkielelä, kirjalisuustipsiä ja tipsiä meänkielen kursista.

- Olema saahneet kuula ette soon erittäin rikas sivu ja olema tieten ilosia siittä ette ihmiset niin tykkäävät.

Ette kunta otti vastuuen kotisivusta merkitti kans ette net piit järjestää meänkielikonferansia.

Kolme konferansia oon järjestetty tähän saakka, niissä oon ollu luentoja, työpajoja, keskusteluja ja näyttelyjä.

Astrid meinaa ette se ette henkilökunta monta kertaa oon epävarma kielenkäytössä oon este meänkielen työssä. Siksi oon oikein hyvä ette Pajalan kunta oon kustantannu 5 pistheen meänkielen kursin kunnan petakookile. Neljäkymmentä ihmistä oon käyhneet kursin, jonka Uumajan yliopisto oon järjestänny.

Nettredaktor og vevskredder: Bente Imerslund, web (at) finsk.no eller benteime (at) online.no