Suomensukuiset kansat, kielet ja kulttuurit Suomen naapurimaissa
Katso, missä näitä kieliä puhutaan!
Suomi Norjassa, Ruotsissa ja Venäjällä • Kveenin kieli Norjassa
Meänkieli Ruotsissa
Karjala ja vepsä Venäjällä
Lue, missä näitä kieliä puhutaan!
 
Lytt til innledningen suomeksi norsk
Ritva LaitinenSusanna ProkoivistoBritt Visedo
norsk

Suomalais-norjalainen kulttuuri-instituutti

Ohjelma: Paina tästä (pdf)


Ritva Laitinen Bente Imerslund haastatteli häntä Oslossa 13.03.08.

- Oslossa tapasin Ritva Laitisen – ja ymmärtääkseni sinä olet montakymmentä vuotta asunut tässä maassa, Ritva. Kerro vähän oleskelustasi Norjassa.

Joo, mä tulin tänne jo vuonna 1979 ja melkein vakituisesti asumaan, mutta olin kyllä ollut täällä jo ensimmäisen kerran 1974 Pohjola Nordenin matkalla ja siellä tapasin tulevan mieheni. Ja sen takia sitten loppujen lopuksi muutin tänne ja menin naimisiin a 1984. Ja minulla on neljä lasta täällä ja sen takia olen täällä pysyvästi asuvana.

- Opetatko suomea täällä Oslossa?

Tällä hetkellä opetan työelämässä oleville Nordeapankissa – business finnish englanniksi sanottuna.- Opetat siis norjalaisille business-miehille suomea?

Kyllä, kerran viikossa, tällä hetkellä minulla on vaan yksi henkilö, joka on tämmöisellä tietokonealalla, joka tarvitsee tällaista suomenkieltä siinä yhteistyössä Pohjoismaisten kanssa, koska Nordea on Pohjoismaissa ja ympäri maailmaa.

- Kerro vähän tästä Suomi-miljöstä Oslossa, kun olet niin kauan ollut siinä miljössä.

No, silloin kun tänne tulin, silloin meitä oli mielestäni hirveän vähän että, jos tapasi jonkun jossakin, ne oli hirveän ihmeessään Olen periaatteessä itse sairanhoitaja, ja sairanhoitajanakaan, niitä suomalaisia ei paljon ollut alussa, mutta sitten tuli laman takia tänne hirveästi, kyllä niitä tällä hetkellä on suomalaisia aika paljon.

- Oletko itse aktivisesti mukana Oslon Norja-Suomi seurassa?

En ikävää kyllä tällä hetkellä, olen ollut, mutta aikaisemmin, olen, mutta sitten oli lapsia ja paljon töitä, niin se jäi.

- Kun olet niin kauan asunut täällä, voitko sanoa jotain kulttuurieroista Norjan ja Suomen välillä?

No, kulttuuri on niin monipuolinen sana, että – no ensinnäkin, jos ajatellaan ... ruokakulttuuria, niin suomalainen ruoka on paljon maukkampaa ja kauniimpaa katsella - esteettisesti kaunimpaa. Kieli on, minun mielestäni, suomalainen kieli on erittäin rikasta, kyllähän norjankieli niin on rikas, mutta suomenkieli on erittäin rikas kieli. Ja mitä muuta ehkä ... Kummassakin kulttuurissa on hyvät ja huonot puolensa, mutta, tietenkin suomalaisena kaipaan niitä suomalaisia puolia.

- Esimerkiksi?

Saunaa ... tietenkin. Kunnon suomalaista saunaa, norjalaiset saunat on liian, liian hailakoita. Kunnon löylyjä ei löydy.

- Vietättekö Oslon Norja-Suome seurassa niitä suomalaisia juhlapäiviä?

Kyllä, niillä ainakin itsenäisyyspäiväjuhlat ovat ihan joka vuosi, ja tällä hetkellä en tosiaan tiede, kyllä on niillä hirveän paljon kulttuuria. Ainoa, missä minä olen mukana on tämä Norja-Suomi kulttuuri-instituutti. Siinähän on kaikennäköistä toimintaa ja niiden nettisivuilla voi ilmoittautua ja sitten saa koko ajan sähköpostia ja tietoa tapahtumistä. Siellä on paljon toimintaa.

- Voisitko kertoa vähän siitä toiminnasta?

No, niillä, tosiaan, niillä nettisivuilla kannata mennä. Se on www.... mikä se nyt on? Info. Niin ... enpä hetkellä muistakaan, mutta joka tapauksessa se on Suomi-Norja kulttuuri-instituutti täällä Oslossa ja niiden kautta saa tietoa kaikennäköisistä filmeistä, ja esimerkiksi täällä on hirveän paljon. Usein näytetään suomalaisia filmejä ja uusiakin filmejä. Ne ovat tulevat Frognerissa yleisessä elokuvateatterissa. Sitten on kaikennäköisiä näyttelyitä sekä arkkitehtuuria – kaikennäköisä esitelmiä pidetään. Ja muun muuassa esim.nettisivujen kautta löysin tämän AOF opetuspaikan ja olin täällä sitten puoli vuotta tekemässä AOF-in parissa suomalaisena opettajana töitä. Sieltä löytää kaikennäköistä, että suosittelen todellakin. Heillä on paljon, ja ne ovat yhteityössä sitten tämän Suomen suurlähetystön kanssa ja Foreningen Nordenin kanssa ja kaikkien näiden yhdistävien toimipaikkojen kanssa.

- Ritva, kerroit että sinulla on neljä lasta. Puhuvatko lapsesi suomea?

Eivät kyllä puhu, että, puhuivat silloin pieninä, mutta ei ole sukulaisia Suomessa. On hirveän vaikeata, että pitää suomenkieltä yllä, jos ei ole mitään yhdyshenkilöitä joita tapaa usein. Olemme Suomessa hyvin harvoin. Ikävää kyllä.

- Mutta opetat sitten norjalaisille suomea?

No, tietenkin on joku hyöty tästä ainakin jollekin, että minäkin puhun suomea, mutta se on ikävä asia, että lapset eivät osaa suomea, mutta kaikkea ei pysty aina viemään läpi, vaikka olisin toivonutkin.

- Kiitos sinulle, Ritva Laitinen.

 

Sanoja
oleskelu
vaikituisesti
Pohjola Norden
tuleva
opphold
fast, varig
Foreningen Norden
her: kommende, framtidige
toiminta
ilmoittautua
kautta
yleinen
virksomhet
å melde seg på
via, gjennom
offentlig
loppujen lopuksi
pysyvästi
Pohjoismaat
periaate
til slutt, når alt kom til alt
fast
Norden
prinsipp
näyttely
esitelmä
suositella
suurlähetystö
utstilling
foredrag
å anbefale
ambassade
lama
maukas
kaivata
hailakka
löyly
krise, nedgangstid
smakfull
å savne, lengte etter
lunken, ikke varm nok
badstudamp
toimipaikka
pitää yllä
yhdyshenkilö
hyöty
viedä läpi
arbeidssted, avdeling
holde ved like
kontaktperson
nytte
gjennomføre
Vastaa kysymyksiin:
  1. Minä vuonna Ritva tapasi miehensä?
  2. Minä vuonna Ritva muutti Norjaan?
  3. Miksi Ritvan norjalainen oppilas haluaa oppia suomea?
  4. Mikä on Ritvan varsinainen ammatti?
  5. Mitä Ritva ajattelee norjalaisesta ruuasta?
  6. Mitä Ritva ajattelee norjalaisesta saunasta?
  7. Missä toiminnassa Ritva on nyt mukana?
  8. Millaista toiminta on tällä toimipaikalla?
  9. Missä elokuvateatterissa näytetään suomalaisia filmejä?
  10. Miksi Ritvan lapset eivät puhu suomea?

Susanna Prokoivisto
Suomalais-espanjalainen Susanna Prokoivisto on sairaanhoitaja ja kielen opettaja. Hän opettaa suomea ja espanjaa ja Suomesssa hän on opettanut norjaa. Hän puhuu kulttuurieroista Suomen ja Norjan välillä. Haastattelun jälkeen Susanna oli menossa katsomaan norjalaista Populærmusikk fra Vittula-teatteria.
Bente Imerslund haastatteli häntä Olsossa 13.03.08
- Oslossa tapasin suomen kielen kursseilla suomalais-espanjalaisen naisen. Kerro vähän itsestäsi!

Niin, nimeni on Susanna Prokoivisto. Olen suomalais-espanjalainen, tarkoittaa sitä että äitini on suomalainen paljasjalkainen tamperelainen ja isäni on espanjalainen, Etelä-Espanjasta. Tulin Osloon lokakuussa.

- Miksi?

Hyvä kysymys. Tulin oikeastaan työn perässä ja myös parisuhteen takia, ja olen tutustunut norjalaiseen mieheen kuten monet muutkin suomalaiset naiset.

- Mikä on sinun ammattisi?

Olen sairaanhoitaja, myös kielen opettaja.

- Mitä kieliä opetat?

No suomea, espanjaa ja norjaa Suomessa, mutta en ole sitä opettanut Norjassa.

- Sairaanhoitajan työ Norjassa ja Suomessa, onko eroja?

On eroja, ei paljoa, mutta on pieniä, pieniä eroja tavassa jolla puhutellaan iäkkäämpiä ihmisiä ja tavassa jolla lähestytään iäkkäämpiä ihmisiä on eroja.

- Kerro eroista.

Hmm, Norjassa tuntuu siltä, että oltais jollain tavalla avoimempia ja läheisempiä tiettyyn pisteeseen asti mutta sitten on vaikea niinku päästä pintaa syvemmälle.Suomessa se on ehkä toisinpäin niin että ollaan ehkä vähän varovaisempia aluksi ja sit kun tullaan tutuiksi niin ollaan oikein hyviä tuttuja ja voidaan puhua aika syvällisistäkin asioista.

- Tiedän että sinulla on kiire, koska sinä olet menossa teatteriin katsomaan ”Populärmusikk från Vittula” mutta ennenkuin juokset sinne teatteriin voisitko kertoa jotain muista kulttuuri-eroista Norjan ja Suomen välillä?

Semmoinen ero mikä nyt ensimmäiseksi tulee mieleen on, on aiheet mistä keskustellaan, niin parisuhteessa kun sitten ystävien kesken.
Tuntuu siltä, että suomalaisten on helpompi aika siinä – miten mä sanoisin –tuttavuuden alussa puhua aika ikävistäkin asioista ja puhua sillä tavalla niinkuin omista tunteista näin kun norjalaisten. Norjalaiset odottavat pikkasen pitempään ennenkuin he voivat tai haluavat mennä tämmöisiin aiheisiin.

- Onko sinulla nykyään myös paljon kontakteja toiseen kotimaahasi, siis Espanjaan?

Kyllä, meedian kautta ja perheeni kautta eli olen yhteydessä espanjan kielisiin sukulaisiini ja ystäviini ja tietysti matkustan sinne silloin tällöin.

- Sitten toivotan sinulle oikein hyvää iltaa nyt katsomassa tätä teatteria. Mitä tiedät teatterista tai siitä kirjasta? Oletko lukenut kirjan ”Populärmusikk från Vittula”?

Kyllä olen sen lukenut suomeksi, siitä on aika kauan aikaa ja odotan sitä todella innolla, koska haluan verrata huumoria, niin suomalaista ja norjalaista huumoria keskenään ja myös nähdä, millä tavalla norjalaiset esittävät suomalaista kulttuuria. Varmasti kiinnostava esitys. Kiitos!

- Olisin mielelläni mennyt sinun kanssasi. Kiitos!

Tekstin on kirjoittanut Virpi Marja-Liisa Pirinen


Britt Visedo

Hän on norjalainen, joka käy suomen kielen kurssia.

Bente Imerslund haastatteli häntä Olsossa 13.03.08.

 

 

Nettredaktor og vevskredder: Bente Imerslund, web (at) finsk.no eller benteime (at) online.no