Suomensukuiset kansat, kielet ja kulttuurit Suomen naapurimaissa
Katso, missä näitä kieliä puhutaan!
Suomi Norjassa, Ruotsissa ja Venäjällä • Kveenin kieli Norjassa
Meänkieli Ruotsissa
Karjala ja vepsä Venäjällä
Lue, missä näitä kieliä puhutaan!
 
Lytt til innledningen suomeksi norsk

Kirjoita kirjeesi
 

Captcha Image


Kainun institutti/Kvensk institutt: Pyssyjoki/Børselv

 

Lehdistötiedote
Kalenteri kuvaa vähemmistön kulttuuria

Pohjaisen ihmissii – Davvi olbmot – Mennesker i Nord -kuvakalenterin aiheena on tänä vuonna kveenien ja merisaamelaisten taide. Mukana on eri alojen taiteilijoita kirjallisuudesta musiikkiin ja harrastajista ammattilaisiin. Lisäksi kalenterissa on tunnelmia Riddu Riđđusta, Kipparin festivaalilta, Vuonnamárkanat-markkinoilta, Baaskifestivaalista ja Uuet laulut – Ođđa lávlagat – Nye sanger -tapahtumasta.
Kalenteriin on lisätty uusia ja perinteisiä pohjoisen elämään kuuluvia merkkipäiviä. Uudemmat merkkipäivät liittyvät kveenien ja saamelaisten historiaan ja järjestöelämään. Perinteiset merkkipäivät ovat usein kirkollisia juhlia, jotka elävät säähän ja tapoihin liittyvinä sanontoina.Kalenteriin on merkitty Norjan viralliset liputuspäivät.
Edellisvuosien tapaan kalenteri on kveenin-, saamen- ja norjankielinen. Kalenteri julkaistaan kolmatta kertaa. Kalenterin kuvaajia ovat Ørjan Bertelsen, Johan Mathis Gaup, Mervi Haavisto, Liisa Koivulehto, Roy-Arthur Myrheim, Heikki Nikula, Anne Olli, Seppo J.J. Sirkka, Jenny Tøn ja Ernst Vikne. Ensi vuoden kalenterin teemana on kielen ja kulttuurin revitalisaatio.

Kalenteria voi ostaa Kainun institutti - Kvensk instituttista ja Mearrasámi diehtoguovddáš / Sjøsamisk kompetansesenteristä tai tilata osoitteesta post@kvenskinstitutt.no. 
Lisätietoja:  Hilde Skanke, Institutin johtaaja - Daglig leder
E-post: Hilde.Skanke@kvenskinstitutt.no
Tel.
+47 46 54 88 70

Karin Larsen, Kieli- ja kulttuurityötelijä - Språk- og kulturmedarbeider
E-post: Karin.Larsen@kvenskinstitutt.no
Tel. +47 46 91 08 95

Painos 500 kpl, Formaatti A4, 28 s.
Nidottu, Hinta 100.-


keskiviikko, 07 joulukuu 2011
Ville Korvenheimo: Espoo

Kiitos todella lumoavista sivuista. Tietomäärä kveenistä on ihailtavan runsasta ja
monipuolista. Olen itse käynyt Pykeijassa, jossa kahvilan pitäjä yllätti sujuvalla
kveeninkielisellä puheellaan ja kaupankäynnissä ei tarvinnut käyttää vieraita
kieliä.
Pieni huomio kohdistuu sanaan Eesti, joka on maan nimi sen omalla kielellä. Eesti on
Viro, eestiläinen on virolainen ja eesti (kieli) viro (kieli).
Teette hienoa työtä vaaliessanne Norjassa suomenkielistä kulttuuria.

ville.korvenheimo@espoo.opit.fi


perjantai, 21 lokakuu 2011
Tatjana Bykova-Soittu: Pietari, Venäjä

Hei!
Hauska tavata vaikkapa virtuaalisesti.
teidän sivut ovat todellisesti kiinnostavia
Suunnittelin tulla vuonna 2011 Norjaan, mutta tana vuonna se ei onnistunut.
Luultavasti vuonna 2012 tulee mahdollisuuksia enemmän.
Yst.terv.
Tatjana Bykova-Soittu


tiistai, 18 lokakuu 2011
Erkki Huru: Pau Ranska

Terve.

Oli mukava lukea Paatsjoen suomalaisista.

Itse olen Ivalon Akujärveltä kotoisin ja asun Ranskassa elikä olen ulkosuomalainen.

Olisi mielenkiintoista lukea Olav Beddarin kirja ja kirjoituksia.

Olen kerran käynyt Pykeijassa...se oli vuonna 1998.

Tiedän että kaukaisia sukulaisia asuu ainakin Kirkkoniemessa Huru-nimisiä.

Terveisin

Erkki Huru


lauantai, 15 lokakuu 2011
Raimo: Pohjois-Suomi

Norjan kansallisrunoilija Bjørnstjerne Bjørnson syntyi 8.12.1832 ja kuoli 26.4.1910. Hän vieraili Suomessa vuonna 1888. Matkallaan hän tapasi mm. Juhani Ahon ja Sakari Topeliuksen. Bjørnson ilmaisi usein tukensa Suomelle sortovuosien venäläistämistä vastaan. Neljä suomalaista lähetti hänen haudalleen seppeleen, jossa luki "Bjørnstjerne Bjørnsonille, Norjan suurelle runoilijalle, joka rauhoitti maanpakolaisia suomalaisia koskaan unohtumattomalla sydämen ja neron terwehdyksellä".
Suomessa luettiin sortovuosina 1900-luvun alussa paljon Bjørnsonin runoa Viimeisen postin saavuttua Suomesta: (1903, ote) Oikeuden ne tappaa, aatteen, / joka vuosisatain vierren / tukenut on maata, pettää / pohja, kaikki kallistuvi

Mutta miksi Bjørnson oli suomalaismielinen? Koska hän tiesi suomalaiset juurensa. Bjørnstjerne Bjørnsonin esi-isät olivat Taalainmaalle 1500-luvulla houkuteltuja savolaisia niin sanottuja metsäsuomalaisia, jotka 1600-luvun ruotsalaisten vainojen aikaan pakenivat Norjan puolelle. Vielä tänäänkin Taalainmaan asukkaiden enemmistö tuntee suomalaiset juurensa. Aihetta on tutkinut Matti Höök. Urho Kekkoselle esiteltiin Ruotsin valtiovierailulla 1960-luvulla viimeinen suomea puhunut metsäsuomalainen, nähtävyytenä. Bjørnson oli metsäsuomalaisten jälkeläisiä, mutta muut Norjan kuuluisat taiteilijat Grieg ja Ibsen olivat ihan perusnorjalaisia.

 http://lyyxem.freehostia.com/euroopan-neuvosto.htm


torstai, 09 kesäkuu 2011
paul wilhelmsen: Porsgrunn, Norja

Hei! Onko Kittilässä tai Tepsassa joku, joka tuntee Laukus/Tepsa-suvun? Noin vuonna 1810 suku muutti Norjan Kvalsundiin. Olisiko Kittilän alueella vielä joku tästä suvusta? Se on minun sukuni. Toivottavasti joku voisi vastata minulle. (Toimittaja on kääntänyt kirjeen suomeksi. Hyvää jos vastaatte ruotsiksi tai englanniksi.)

Terveisin  Paul Wilhelmsen   paul.egil.wilhelmsen@sf-nett.no  


tiistai, 03 toukokuu 2011
finsk.no-toimittaja: Raisi

Kaisa Nurhonen!

Olet kysynyt sukunimiä Vesisaaressa. Kirjoita myös e-postisi tai postiosoitteesi, joten ihmiset voisivat vastata sinulle! Terveisin finsk.no-toimittaja


keskiviikko, 27 huhtikuu 2011
markku peltoniemi: fin - paltamo

Onko vielä Vesisaaressa Peltoniemi-sukunimellä henkilöitä. Olisin kiinnostunut asiasta. Kirjoitelkaa      markku.peltoniemi at riksabussit.fi.  Olen kesällä (2011) lomalla vesisaaressa.

 


tiistai, 26 huhtikuu 2011
Kaisa Nurhonen: Iisalmi Finland

Etsiskelen miniäni sukua. Olisiko Norjan Vesisaaressa Dallavara=Tallavaara-sukua vielä elossa? Hautausmaalla heitä kuulema on. Suku on Pelkosenniemen Kairalan kylästä mahtikokoiselta maatilalta.


sunnuntai, 17 huhtikuu 2011
Maria Seppälä: Nordmannvik

Hyvä päivä. Minä olen Maria, ja minä olen 16 vuota vanha. Minä asun Nordmannvikissa. Minun isän nimmi on Matti, hän on suomalainen, ja minun äitin nimmi on Anette, hän on ruotsilainen. Minulla on veli ja sisko. Minun veli, Tomas, opiskiele Karmøyssa, ja minun sisko, Anna, asuu Nordmannvikissa. Anna on 20 vuota vanha, ja Tomas on 22 vuota vanha. Myös minulla on mummi. Mummi on 86 vuota vanha, ja hän on hyvin. Hän sanoa "Maria, sinun Suomi en on huvin!" Minä tiedet hän on hauska. Minä voin laulan ja soitan pianoa. Minä tykkän musikkia. Minulla on kaksi kissat. Se nimmi on Baldrick ja Kate. Näkämiin!


perjantai, 15 huhtikuu 2011
 
Powered by Phoca Guestbook
Nettredaktor og vevskredder: Bente Imerslund, web (at) finsk.no eller benteime (at) online.no