Suomensukuiset kansat, kielet ja kulttuurit Suomen naapurimaissa
Katso, missä näitä kieliä puhutaan!
Suomi Norjassa, Ruotsissa ja Venäjällä • Kveenin kieli Norjassa
Meänkieli Ruotsissa
Karjala ja vepsä Venäjällä
Lue, missä näitä kieliä puhutaan!
 
Lytt til innledningen suomeksi norsk

Kirjoita kirjeesi
 

Captcha Image


Kaisa Maliniemi: Vesisaaren museo - Ruijan kveenimuseo
Hei,nämä finsk.no:n sivut ovat mielenkiintoiset ja hyödylliset. Olen löytänyt sieltä paljon inspiraatiota ja tietoja eri tarkoituksiin vuosien varrella. Toivon, että sivuja pidetään toiminnassa vielä tulevinakin vuosina. Terveisin Kaisa Maliniemi, Vesisaaren museo - Ruijan kveenimuseo

maanantai, 01 joulukuu 2014
Annet: Petroskoi

Hei! Minä olen Anja. Minä asun Petroskoissa. Minä opiskelen suomea Petroskoin yliopistossa. Minä olen aloitelija . Olen kiinnostunut suomesta ja suomalaisesta kulttuurisista. Minä etsin kirjeenvaihtokavereita. Kirjoittakaa minulle. Sähköposti osoitteeni : anikuca@yandex.ru


sunnuntai, 30 marraskuu 2014
Zlata Kononova : Petroskoi
Hei kaikille Suomen, Norjan ja Venäjän asioista kiinnostuneille! Harva tietää, että Suomen,Venäjän ja Norjan välillä on monenlaista yhteistyötä. Vaikka Norja ei ole Euroopan unionin jäsen, monet yhteistyöhankkeet ovat juuri EU:n rakennerahastojen tukemia ohjelmia. Yhteistyöalojen joukossa on sosiaaliala, kulttuuri, tiede, matkailu, teollisuus ja talous, teknologia, lainsäädäntö, vienti ja tuonti, tulli- ja raja-asiat jne. Hankkeet, joissa olen toiminut tulkkina, ovat koskeneet lääketieteellisiä tutkimuskohteita, esimerkiksi autoimmuuni -ja verisuonitauteja. Mielenkiintoisiksi koin biologisia aiheita, koska tutkimuskohteena oli riistaeläimiä. Ympäristöystävällinen matkailu, metsästyksen ja kalastuksen kehittäminen piloottialueilla ovat viime aikoina olleet suosituimpia yhteistyöaloja. Mielestäni vähemmistökysymykset ovat olleet vaikeimpia keskusteltavaksi, koska yhteistyöhön ei ole yleensä liittynyt lainsäädäntövallan edustajia, joista riippuu, minkälaiseksi vähemmistön tilanne muuttuu. Luulen kuitenkin, että suurin osa maittemme välisistä yhteistyöprojekteista on sosiaalialan projekteja. Näiden projektien joukossa on vähäosaisiin, vammaisiin, huumeaineita käyttäviin, vihan tunteita kokeviin ihmisiin suuntautuneita hankkeita. Tiede, koulutus ja monet muut aiheet kiinnostavat sekä Tromssan yliopiston että Petroskoin valtionyliopiston opettajia, mistä voi lukea maaliskuussa solmitussa yhteistyösopimuksessa. Parhain terveisin Petroskoista, Zlata Kononova

torstai, 27 maaliskuu 2014
Olga Kiiranen: Pietari

Hei, suomen kielen ja pohjoishistorian harrastajat!

Asun Pietarissa ja puhun sekä venäjää että suomea.

www.finsk.no sivuista me voidaan saada paljon tietoja siitä, mitä tapahtuu alueilla, joissa voi kuulla suomalaista puhetta...... Minäkin haluaisin kertoa mielenkiintoisia tietoja omasta alueestani. Pietarin alue vanhoista ajoista on aina ollut hyvin kansainvälisenä alueena - täällä on ikivanhaan asuttu slaaviheimoja ja  suomalaisia heimoja, ruotsalaisia ja itämerenheimolaisia.... Alueen vanhan pääkaupungin, jonka nimi oli Laatokka,  väestö oli hyvin sekoitettua ”cocktailia”. Se kaupunki olihan perustettu noin 700- luvuilla, silloin, kun viikinkien retkit Venäjän eteläpuoleen olivat hyvin suosittuja. Vanhan Laatokan sijanti oli jokireitillä, mitä on vakuttanut kovasti kapungin kasvuun ja merkitykseen.

Muuten alueen vanhan pääkaupungin ja isoimman järven nimi, joka oli sama – ja se oli Laatokka – ottaa alkua itämerensuomalaisesta sanasta ”Alode-jogi, mitä tarkoittaa ”alajoki”. Kaupungin slaavilainen nimi oli Ladoga. Se sana toimii edelleen ison järven nimenä. Aldeigjuborg ( Vanha Laatokka) oli 950-luvulle asti Itämeren tärkeimpiä  markkinapaikkoja. Myöhemmin alueen historianäyttämölle tuli Novgorod, josta myöhemmin tuli Luotteis-Venäjän vaikuttava keskus.

Eikö ole alueen historian hyvin mielenkiintoinen alku? Voitte lukea lisää:

Jackson 1993 – Jackson T.N., The North of Eastern Europe in Early Nordic Texts

Джаксон  2001 - Джаксон Т.Н., Древнерусские топонимы в древнескандинавских источниках

 

Мачинский 1982 - Мачинский Д.А., О времени и обстоятельствах первого появления славян на Северо-Западе Восточной Европы по данным письменных источников 


sunnuntai, 23 helmikuu 2014
Alexei Nadulič: Pietari, koulu №23

Hei! Olen yhdennellätoista luokalla ja olen opiskellut suomea 10 vuotta. Minä pidän suomen kielestä koska se auttaa minulle ymmärtämään suomalaisia kun käyn Suomessa. Olen käynyt Helsingissä, Haminassa, Kotkassa, Turussa ja Lappeenrannassa. Minä pidän suomen luonnosta koska se on hyvin kaunis. Siksi minä usein lepään Suomessa. Kiitos sivustosta! Se on erinomainen ja hyödyllinen!

 


sunnuntai, 13 lokakuu 2013
Anton Smirnov: Pietari, koulu numero 23

Terve!
Asun Pietarissa, opiskelen koulun numero 23 yhdennellätoista luokalla. Meidän koulu on erikoistunut suomea, siksi olen oppinut  suomen kieltä jo kymmenen vuotta. Tietysti se on vaikea, mutta pidän siitä. Suomen kielen osaaminen on tärkeä, koska Suomi on meidän naapurimaa. Matkustan usein Suomeen, esimerkiksi Haminaan ja Lappeenrantaan.
Tämä sivu on hyödyllinen ja mielenkiintoinen, kiitos!


keskiviikko, 09 lokakuu 2013
Heikki Tala: Järvenpää, Finland

Hälsningar fra Finland! Det var mycket intressant att hitta dessa web-sidor. Ackurat! Olen pitkään ollut mukana pohjoismaisessa yhteistyössä (>60 vuotta)ja siinä yhteydessä on oppinut paljon pohjoismaisten kansojen veljeydestä ja "veljeydestä". Finnarna har varit altid utesluten - vi har vå konstigt språk? Men vår referensram har altid varit och ska altiid bli de nordiske länderna. https://www.facebook.com/HeikkiTala


maanantai, 09 syyskuu 2013
Nikitina Diana: Petroskoi, Suomalais-ugrilainen koulu

Olen Diana Nikitina. Koulussa mie opassun kolme kieltä: suomie, vienan karjalua, englantie. Mie olen oppin vienankarjalua jo yheksän vuotta. Tätä karjalan murrehta paissah Karjalan tasavallan Kalevalan, Louhen, Karhumäjen piirilöissä. Tietysti ihmisie, kumpaset paissah vienua on vähän jiänyn.

Mie olen ylpie, jotta opassun ta pakajan tätä kieltä. Tänä vuotena mie suoritin karjalan kielen tentin ta sain viitosen (se on korkein arvosana meilä Venäjällä). Seuruavana vuotena mie rupien oppimah tätä kieltä miellelläh. Mielä on hyvä ta iloni opastaja. Milma miellyttäy opastuo meijän koulussa. Tulkua tervehenä meilä kouluh! Vuotamma!!!


maanantai, 17 kesäkuu 2013
Nastoi: Petroskoi

Minä olen Nastoi. Minä opendamoi suomalaiž-ugrilaižes školas. Opendan vepsän da suomen kel't. Vepsän kel't minä  navedin opeta enamba. Sen minä opendan 9 vot. Minei om melentartušt lugeda necida saitad. Minä paksus lugen sid' uzištoid meiden školas. Se abutab minei opeta suomen kel't. Melentartušt om kacta da kundelta materialoid vepsän kelel.  Täl vodel minä pidin ekzamenad. Udes openduzvodes minä möst opendaškanden kelid meiden školas. Minun škol om hüvä da kodikaz. Tulgat meiden školha!

Olen Nastoi. Opeskelen suomalais-ugrilaisessa koulussa. Luen suomea ja vepsää. vepsää luen ekaluokalta.Meluminn luen vepsää, koska opin sitä 9 vuotta.Mielelläni luen tekstejä koulustamme tällä sivulla.Se avtua minua suomen kielen opiskelussa. On kiva lukea ja kunella teksteja vepsän kelellä. Täna vuona suoritin tutkinnon vepsän kelelä. 10. luokalla jatkan lukeman kieliä koulussamme. Koulumme on siisti, hyvä. Tervetuloa kouluumme!


perjantai, 14 kesäkuu 2013
Elina: Petroskoi

Hei! olen oppinut suomea  Petroskoin suomalais-ugrilaisessa koulussa jo 11 vuotta. minä pidän suomen kielestä sekä haluan jatkaa opskelua Petrokoin valtion yliopistossa suomen kielen ja kirjallisuuden laitoksella. On tosi mukava tietää, että suomea opitaan muissa maissa. En tiedänyt esimerkiksi, että Romaniassa luetaan suomea. Kiitos sivuistanne, mielestäni ne ovat hyödyllisiä sekä opiskelijoille, että oppilaille.


perjantai, 14 kesäkuu 2013
 
Powered by Phoca Guestbook
Nettredaktor og vevskredder: Bente Imerslund, web (at) finsk.no eller benteime (at) online.no