Estland
Laura Arola kertoo Bente Imerslund haastatteli häntä Tromssassa 23.11.07 Kuuntele ja lue, mitä Laura Arola kertoo nuorista ja meänkielestä - Kuulemma olet asunut Eestissäkin. Voitko kertoa vähän, miten siellä pärjää suomen kielellä? Jo, minä olen ollut Eestissä opettamassa suomea virolaisille. No, suomen kielellähän pärjää Tallinnassa melko hyvin, ja tähän on ihan historiallinen syy. Eli Neuevostoliiton aikanakin Tallinassa näkyi Suomen TV, sitä monet virolaiset seurasivat ja sen takia Tallinnassa paljon suomea osataan. Mutta, minä itse asuin Tartossa, joka on niin kuin etelämpänä ja idempänä, Etelä-Itä-Virossa ja siellä ei kyllä suomea juurikaan osata. Minä opetin siellä virolaisille suomea ja se on tietysti mielenkiintoista, koska virolaiset oppivat niin nopeasti, he oppivat lausumaan oikein ja oppivat ihan eri tavalla suomea kuin monet muut ulkomaalaiset. Ja monesti me yhdessä oppilaiden kanssa – minä en tiennyt viron kielestä sanaa, he eivät tienneet suomen kielestä sanaa – ja silloin tehtiin niin, että lueteltiin kaikkia mahdollisisia sanoja, että huomaisiko toinen, mistä on kyse, että esimerkiksi kun minä en tiennyt, mikä on aita viroksi niin semmoisen hetkellisen keskustelun jälkeen kävi ilmi, että se on verävä eli veräjä suomen sana. Eli yleensä siellä kyllä pärjää, kun vain käyttää aikaa sanojen löytämiseen. Kuva: Liisa Koivulehto, Ruijan Kaiku
- Kerro vähän setukaisista ja vöryläisistä. Joo, eli Virostahan löytyy kiinnostava, vähän samanlainen tilanne kuin Norjassa ja Ruotsissa on kveenin ja meänkielen osalta. Etelä-Virossa asuu kaks ryhmää, vörylaiset eli etelä-virolaiset ja setukaiset, jotka puhuvat kieltä, joka on lähellä viroa, mutta ei kuitenkaan samanlaista. He puhuvat tämän vanhan etelä-viron jälkeläiskieltä, tytärkieltä, jos niin voisi sanoa. Nimittäin on ollut olemassa vanhastaan eteläviron kirjakieltäkin, on ollut pojois-viron kirjakieli ja etelä-viron kirjakieli. Ja etelä-viron kirjakielellä on raamattukin ja tekstejä jo 1600-luvulta lähtien. Setunaisia Helsingissä. Foto: Bente Imerslund, 1997 Ja vörylaiset ja setukaiset puhuvat siis näitä omia murteitaan tai kieliään ja heillä on hyvin samanlainen tilanne kuin meänkielen ja kveenin keskuudessa eli kielenvaihtoa vörystä ja setusta viroon on tapahtunut paljon, ja nyt yritetään revitalisoida – elvyttää niitä omia kieliä. - Näyttääkö siltä, että se onnistuu, se revitalisointi? Setukaisilla on hyvin vahva identiteetti. He ovat ortodokseja ja heillä on vanhat siteet ja kytkeykset Venäjälle. Heille se kieli ei edes ole niin tärkeää. Heillä on kauniit puvut ja traditionaalinen elämäntapa ja uskonto, jotka on tärkeitä. Vörylaisilla on paljon aktiviteettejä. On paljon nuoria tutkijoita, nuoria aktivisteja, journalisteja eli toivoa ainakin on. - Kiitos sinulle Laura Arola! Sanoja: Neuvostoliitto Tartto lausua luetella aita Sovjet Tartu, by i Sørøst-Estland uttale ramse opp gjerde setukaiset vöryläiset raamattu elvyttää side kytkeys setuene - folkegruppe i grenseområdet Estland -Russland vöru-folket, folkegruppe i Sør-Estland bibel gi nytt liv bånd forbindelse
Ylös